keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Hiljaiseloa - tavallaan

Koiramaailmassa vedetään nyt hetki happea - hiljaiseloa treeneistä. NOM-reissu oli tietty pettymys, mutta näillä mennään ja isompiakin takaiskuja elämässä voi tulla... Tanskassa meillä kävi todella paskaa tuuria, mutta ehkä paremmalla suorituksella oltaisiin myös päästy noista pahoista harhoista kätevämmin eteenpäin. Nyt ei onnistunyt se sinnepäinkään.

Takaisin kotiin ajellessa ja laivalla koiran kanssa kävellessä tajusin, että voi veljet mikä rikkaus on kuitenkin koira, joka on a)terve ja b)helppo reissukaveri. Kisa meni pieleen, mutta itse reissussa tuo kaveri oli mitä selväjärkisin ja helpoin. Niin laivalla kuin majapaikassakin tai kisapaikalla. Itsestään selvyys ehkä jollekin, mutta itseasiassa äärimmäisen tärkeä asia. Ja se, että koira on terve - voi treenata, voi kisata. Ja elää!

Nyt me muutetaan syys-lokakuu kaikessa "rauhassa" uuteen kotiimme Tottijärvelle. Ehkä lokakuun lopulla jo kaivan koiran treenikentälle ja mietin talven tokokiemuroita. Osallistunko karsintoihin vai en. En tiedä vielä.

Syksyn tullen Tupla päässee myös aikamiesten tositoimiin. Katsotaan, josko Tupla saisi Lumin tiineeksi. Pidetään peukkuja siihen projektiin!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Toinen kisapäivä

Aamu oli sateinen, kuten oikeastaan koko päivä. Lähdettiin seitsemän jälkeen esineisiin. Aika hieno ruutu, alaspäin menevä rinne sellaista sammalpohjaa. Kohtuu hyvin näki koiran. Tupla juoksi ekan minuutin sen näköisenä ettei tehnyt töitä, juoksi :-((. Sitten hoksasi mikä on homman nimi ja nosti ihan hyvin kolme esinettä. Rinteen etuesine jäi nostamatta. Sai kyllä hajun viimeisellä pistolla, mutta loppui aika kesken. Sinällään ihan ok, tuomaritkin tykkäsivät kun antoivat 7 ja 8. Ne on kuitenkin kolmella esineellä aika kovat pinnat.

Sitten jäljelle... huoh... Menee aika selittelyksi. Mutta sanotaanko, että parempi tuuri ja taito olisi voinut olla matkassa... Metsästäjät olivat autollaan meidän janan odotuspaikalla, jäljentekijä keskusteli heidän kanssaan ja metsästäjät lähtivät pois. Auton perässä oli peräkärryllinen tikkaita ja sellaisia hirvitorneja. No, meidän jana lähti hyvin, tarkisteli tosi hartaasti vasuriin, josta sanoin "tarkasti" ja sen jälkeen lähti oikeaan, tuomarit arvosteli muistaakseni 9 ja 9,5. Eka keppi hyvin, samoin eka kulma. Sitten ajettiin hirvitornille, josta ei päästy eteen eikä taakse... aina erilaisen ringin jälkeen tielle tai tornille. Voi vi***u. Että oli aika kypsää, aina uusi lenkki ja sama lopputulos. Reilu parikymmentä minuuttia siinä Tupla kyllä yritti, täydet kympit siitä. Lopulta otin liinan pois ja lähdettiin kävelemään kohti janaa, ajattelin, että eiköhän tää riitä.... Joo, hirvitornilla oli jo uudet portaat, niitä ei tarvinnut enää sinne laittaa... Jälki olisi jatkunut siitä tornin alta suoraan eteenpäin, mutta sitä Tupla ei edes tarjonnut :-(. Jäkiviisaana olisi pitänyt tajuta kokeilla koko tornin ympäriltä isoa ympyrää eikä vain vasen ja oikea sekä edestä, niinkuin Tupla teki.

Kyllähän tämä reissu meni ihan vituiksi. Kaikilta osin. Aika haastavaa nyt miettiä sitä, että mitäs treenaisi... Ylipäätään, koska sitä jaksaisi treenata... No, nyt muuttotouhut kuntoon ja sitten ehkä jotain muuta.

Nyt pitä ajomatka yötä vasten kotiin :-(. Mitalisadetta kyllä on tulossa Suomeen, värit kun vielä selviävät!



lauantai 14. syyskuuta 2013

Eka kisapäivä

Tottikset aamutuimaan kasilta. Paikkamakuussa heti taas lähdössä nenä maahan, sen jälkeen rauhoittui. Seuruu tuntui huonolta pari ekaa pätkää, taas kauheaa yliyrittämistä ja tosi jännittynyttä. Sitten rauhoittui tekemään... Seisominen ja maahanmeno ihan ok. Noudossa tuli rumasti luovutukseen eikä irrottanut. Pisteitä 69,5 / 80. Sinällään ihan ok, mutta tulee kyllä vääjämättä mieleen, että miten saan ton mielentilan tuosta jännittyneisyydestä ja tuollaisesta enää koskaan pois.. Hanna ja Kit teki 76,x ja johti tottiksen jälkeen, meilläkin sinällään siis ihan hyvät asemat.

Jäljellä arvoin itselleni numeron 4, ryhmän viimeisen. Sitten tuli tieto että menen varajäljelle.. Odottelin parempaa lisäinfoa, lopulta joku tuli mut hakemaan jonnekin... Ja se jonnekin oli sellainen asfalttitien varsi, jossa meni ja tuli väkeä kuin pipoa... Siinä kohden lähinnä nauratti, että kiva... Vanhempi pariskunta käveli sienikoppansa kanssA tienreunassa metsän puolella ja tuumin, että no, ei se jälki tien reunassa kulje...

Jana oli siistillä alueella, Tupla lähti ja kääntyi ihmeellisesti ympäri sellaisen lenkin mun taakse ja kauheasti sieltä etsi jotain??! Uusintalähetyksellä teki sitten hyvän janan. Ajoi ihan hyvin jälkeä ja helvetti, sinne asfalttitien reunaan... Sitä reunaa sitten mentiin hetki ja mietin, että nyt ollaan sen pariskunnan jäljellä... Sitten löytyikin eka keppi, hyvä! Sen jälkeen jatkettiin jäljestystä ja löytyi se pariskunta ja piknik-pöytä alue.... Yritettiin siinä sitten säätää, että josko uudelleen päästäs jäljelle, tultiin aina takaisin tuolle pöydän läheisyyteen. Ja eikö sieltä metsästä tule seuraavaksi nelihenkinen lapsiperhe. No, edelleen käveltiin siellä metsässä, yritin Tuplaa saada hakemaan vähän eri vaihtoehtoja mistä jälki voisi löytyä uudelleen. Lopulta se vaan jyysti heinää ja hengaili muina miehinä :-((. Paska juttu.

Meidän ryhmästä kaikkiaan kolme sai nollat, ainoat nollat jälkikoirista :-(.

Huomiselle pitäisi vähän saada tsemppiä jostain. Ja toivoa, että Tupla saisi edes hieman onnistuneemman jäljen Tanskasta... ekalla päivällä sähkötälli, nyt tuollaiset harhat, mistä ei selviytynyt. Voin kertoa ettei ihan voittajafiilis.




perjantai 13. syyskuuta 2013

Perjantaita tanskalaisittain

Perjantai on ollut tavallaan hengailupäivä, tavallaan jo kisapäivä. Aamusta tehtiin ilmottautumiset ja kaiken maailman tarkastukset, iltapäivällä viralliset tokotreenit (ihan ok!) ja illalla arvonnat gaalaillan yhteydessä.

Hulvattoman hauskaa on pidetty ja oikeasti kyllä naurettu ihan riittämiin. Peruukit, kynsilakat ja kasvovärit on ollut kovassa käytössä - sekös kilpailijoita ihmetyttää!!

FB.n NOM 2013 ryhmässä on jonkun verran kuvia päivän tapahtumista.

Niin, huomenna klo 8 alkaa suoritukset (siis paikallista aikaa) ja Suomen jälkikoirat numerolla 2, Tupla tottikseen heti aamulla ekassa ryhmässä ja jäljelle heti sen jälkeen niinikään ekassa ryhmässä.

torstai 12. syyskuuta 2013

Terkkuja Tanskasta

Täällä sitä ollaan, aivan älyttömän kauniissa Pohjois-Tanskassa. Talot ovat äärimmäisen söpöjä, maisema idyllisen maalaishenkinen ja tuo silmänkantamattomiin jatkuva merenranta hiekkadyyneineen. Vau!

Matka Turusta Tukholmaan alkoi Vikingin Grace-laivalla, joka oli "ihan ok". Käytiin illalla syömässä porukalla ja Junttojen kanssa eksyttiin yhdelle shampanja-baariin. Siinähän sitä laivailua tarpeeksi :-).

Matka Ruotsin läpi Göteboriin meni tosi kivuttomasti - kiitos Junttojen opastuksen ja koko jengin hulvaton radiopuhelin-show! Pelkäsin etukäteen etten jaksa letkassa ajamista, mutta tuo oli kyllä tosi leppoisa ja kiva ajomatka. Göteborista lauttamatka Tanskaankin meni melko nopsasti ja lautalta majapaikkaan olikin enää reilun puolen tunnin matka. Tiistai-iltana ysin aikaan oltiin perillä.

Majapaikka on tosi kiva ja siisti, isot huoneistot yksin käytettävissä! Ja tosiaan lenkkimaastoa riittää! No, tiistai-iltana oli vähän härpäkkää, kun tajuttiin ettei ole liinavaatteita - jälleen Team Juntto pelasti tilanteen :-D. Keskiviikkoaamunakin vähän säädettiin, kun tajuttiin, ettei ole aamupalaa. Siihein ei Juntotkaan pystyneet vaikuttamaan, joten paikallinen Spar-kauppa taisi tehdä ison tilin ;-).

Päästiin keskiviikkona tutustumaan metsään paikallisen kisajärjestäjän kuljettaessa meidät treenimaastoihin. Oli hyvä homma, vaikka tavallaan olisi voinut jättää tekemättä... No, esineruutu meni ihan ok, yhtä takakulman esinettä en saanut millään nostatettua, mutta muut neljä esinettä nosti tosi nopeaan ja reagoi kaukaa - ihan tosi hyvä treeni.

Jälki oli n.500 metriä ja mukava maastoa. Janalla porhalsi jäljen yli - jollain lailla oli esineruutumoodissa tai jotain, en jaksa tosta olla huolissani. Sitten vaan sattuu ja tapahtuu, Tupla ajautui sähköaitaan kesken jäljestyksen :-((. Sai aika tällin, jatkoi kyllä jäljestystä pikku shokkihuudon ja pompun jälkeen (ja onneksi löytyi keppikin melkein heti sen perään), joten mä yritän tässä nyt vahvistua siitä, että koira sen jo unohti, minulle se vaan jäi kaivelemaan... No, unohdan.

Treenien jälkeen Hermiön Outi rapsutteli majapaikalla Tuplaa ja huusi "hyi hemmetti, täällä on miljoona punkkia"... ja jep, niitä oli. Ja niitä oli. Ja oli. Ja oli. Nyt ei vissiin enää ole. Meinasi kyllä iskeä paniikki.

Illalla vielä vähän tottisteltiin hotlan nurtsilla. Tuplan seuruu kyllä taas kasteli housut molempien reisien ympäriltä ihan huolella.... kuolaa lensi, ei siis todellakaan ihannetilassa. Lisäksi noudossa jouduin muistuttamaan, että a)et pureskele b) irrotat. Huomenna tottistellaan vähän lisää.. Maastoihin ei mennä.

Iltaa vietettiin peruukkiaskarteluissa (katselin sujuvasti vierestä) ja ravintolassa pikku illallisella. Nyt nukkuun - huomenna alkaa virallinen ohjelma!



sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Maastoja

Tänään piipahdettiin viimeisissä maastotreeneissä ennen Tanskaa. Jiihaa! Nyt tuntuu tosi mukavalta lähteä - vihdoinkin ;-).

Jälki kilsan mittainen, jana syvä ja vasuriin, keppejä 5. Tupla oli hel-ve-tin hyvä. Ihan eri pätevä. Hienoa!

Esineruutu helppo, takana paljon esineitä ja edessä + keskellä "tärpit". Intoa, vauhtia ja nenääkin piisasi. Hyvä.

Kiitos neidot treeneistä, hyvän mielen sellaisista :-). Niitä tarvittiin!

Nyt sitten tiistai-iltanan reissuun. Torstaina vielä Tanskassa pieni jälki ja varmaan vähän tottisteluja ja metsässä liikkumista. Toivotaan, että joukkue pysyy terveenä ja mitalisadetta saadaan Suomeen!

Saa pitää peukkuja - mutta ei ole pakko !

maanantai 2. syyskuuta 2013

Silmät peilattu

Silmät peilattiin tänään Tuplalta kolmannen kerran terveeksi. Taas on kaksi vuotta eteenpäin terveen paperit - tältä osin :-D. Samalla otettiin tuubillinen verta, joka lähetettiin niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Amerikkaan. Saas nähdä mitä sieltä tulee vastaukseksi.

Ja voi hyvää päivää, Tupla painoi 26 kiloa!? Dietille. Ei muuta.

Ainiin, olihan vielä muuta. About lokakuun alussa tämä perhe muuttaa Tottijärvelle. Tai lähes koko perhe, Teemu on irtisanoutunut muutosta maalle. Joten Teemusta tulee sitten vissiin tamperelainen ja laittaa hynttyyt yhteen tyttöystävänsä kanssa. No, syyskuun aikana siis pitäisi tehdä hel***isti oikeita töitä, pitäisi pakata laatikoita, pitäisi remontoida vanhaa, pitäisi muuttaa ja pitäisi laittaa vanha asunto myyntiin. Ainiin, ja syyskuussa olisi viikon reissu Tanskassa JA viikko ilman Veikka-hoitoa, kun hoitopaikka lähtee Turkkiin. No, onneksi asioilla on tapana järjestyä ja jotenkin mä uskon tohon tässäkin... vaikka tässä mä melkein jo sanoisin, että pessimisti ei pety ja jätän kaikki vain -isi muotoon. Hallelujaa - lokakuu, odotan sinua!

Ja lopuksi, niiiin hieno kuva Tuplasta pm-kisoissa, kiitos Tiia Sihvonen!

http://dorothea.pictures.fi/kuvat/POHJOIS-H%C4ME+TOKO+PM+2013/DSC_0305.jpg/_img900.jpg

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

PM tokot

Kangasalla tänään piirinmestiskisat, sadetta piisas, mutta huonompikin keli ennusteen mukaan "piti" olla. Mukaan lähdettiin avoimin mielin, kun treenimäärät olivat todella onnettomat... Tuomarina Salme Mujunen ja näin jotenkin se meillä meni:

Paikka istuminen ja makuu 10 ja 9,5. Ei todistusaineistoa, mutta tuomarin mukaan makuussa heti lähdettyäni se perinteinen pieni nuuskasu..

Paikalla oloissa kehään mennessä Tupla tuntui huonolta, nappasi jalkaankin ja olin aivan nanosekunnin päässä laittaa se kiinni ja viedä autoon :-((. Ennen yksilöliikkeitä otin sen hyvissä ajoin kentällä ja seurautin pitkähköä pätkää ja annoin sille pallon pitkäksi aikaa pureskeltavaksi. Luulen, että samalla myös "huomasi", ettei ollakkaan pk-kentällä... Ja tuntui rauhoittuvan tai siis rentoutuvan.

Yksilöt aloitettiin seuruulla, 7,5. Tuplaksi tämä sujui hyvin, se tuntui yhtä käännöstä lukuunottamatta rennolta. Kontakti oli Tuplalle hyvä! Oikeastaan olin ihan tyytyväinen! Tuomari totesi "onhan se kovin tiivis" :-D.

Idarissa seiso-istu-maa, 6. Istumisessa en ehtinyt antaa edes käskyä, kun oli jo maassa :-o. Oikein perusteellinen treenaamattomuus virhe! Tästä eka setti poikki.

Sitten pelkkä ruutu, 8,5. Meni takaa liukastellen yli ruudun nauhat jalkojen ympärillä :-o. Korjasi paikan itse, loppuosa tuntui siistiltä.

Ja ohjattukin ainoana liikeenä.. Siitä 9,5. Oli ihan ok, paitsi alun typerä typerä haistelu sivulla!!

Loppuosa alkoi metallilla 10. Ihan ok. Ja tunnari oli oikeastaan tosi hieno, haisteli siististi kolme ekaa, reagoi omaansa ja tuli ihan vauhdilla 10. Kaket 9, ei ehkä oikeasti noin hyvät, tuli seiso-istulla jonkun verran eteen.

280p ja jaettu neljäs sija Inton kanssa. Ylivoimaisen voiton veivät Tosi ja Hanna-Mari todella siistillä sarjalla 314!

Oli kiva kisata! Ehkä mä tästä vielä innostun ;-)???
NPKHn joukkue hienosti kolmantena - ei siis ihan päästy järjestämään ensi vuoden kisoja, harmi ;-). Tiia Sihvonen napsasi muutaman kuvan, tässä yksi -ihme kyllä - onnistunut kuva!